AVAIN INNOSTUKSEEN

Posted By on Lok 28, 2015 | 0 comments


MIKÄ MINUA INNOSTI LAPSENA – TAKAISIN JUURILLE

Olen huomannut, tekeväni kokoajan enemmän asioita, mitkä minua innostivat ollessani lapsi.

Luovuus on ollut läsnä elämässäni pienestä pitäen. Olin perheessämme se, jolle tuotiin synttärikortit piirrettäviksi ja kirjoitettavaksi. Piirsin myös usein huoneessani ja nautin siitä. Ihailin isäni maalauksia ja kävimme yhdessä verstaalla maalaamassa tauluja. Jo lapsena valokuvasin lelujani. Se oli aikaa kun kuvattiin filmille, jolloin kaikki otetut kuvat tuli kehittää. Voitte varmaan kuvitella montako kuvaa minulla on leluistani! Olin onnekas kun sain elää valokuvauksen muuttumista digiaikaan. Ja onnekas, kun vanhempani kehittivät nuo kuvat mitä otin.

Ihailin isäni maalauksia ja kävimme yhdessä verstaalla maalaamassa tauluja.

Luovuus tuli luonnostaan ja se oli helppoa. Menin kuvaamataitoluokalle, mikä tuki kiinnostustani kuvataiteeseen. Minua kiinnosti myös toinen asia – tanssi. Se on jotain mikä minua on kiehtonut lapsesta asti. Kokemukseni tanssin ympärillä eivät kuitenkaan vieneet minua silloin tanssin pariin ja perheellämme ei ollut varaa tanssiharrastukseen. Myöhemmin en uskaltanut. Mutta. Se nuori tyttö, joka halusi tanssia – tanssii nyt. Olen tällä hetkellä tanssin ja somatiikan koulutuksessa Itä-Suomen liikuntaopistossa. Olen 28-vuotias ja minulla on koko elämä edessäni.

Lukion päätyttyä en hakenut opiskelemaan luovaa alaa – vaan hain kouluun, minkä uskoin olevan osaamistasoani vastaava ja helposti työllistävä. Ja sain töitä. Mitä tapahtui? Tästä kerroin artikkelissani Muutun – olenko siis kameliontti.

INNOSTAVA ARKI AIKUISENA – OLISIKO SE MAHDOLLISTA?

Huomaan meneväni kokoajan enemmän niitä asioita kohti, mitkä minua innostivat lapsena. Uskoen itseeni. Kuin olisin silloin tiennyt, mikä voisi olla minua varten.

Mitä sinä teet silmät säihkyen? Olisiko se mahdollista? Mieleeni tulee esimerkki erään hyvinvointikaupan myyjästä. Ostaessani tuotteita, myyjä kertoi niistä silmät loistaen ja hymy kasvoilla. Hän selvästi tiesi hyvinvoinnista ja tuotteista mitä myi. Kiireettömästi keskustelimme tuotteista ja lopuksi myyjä sanoi ”oli ilo palvella”. Tiedätte sen olon, kun tunnet jonkun todella tarkoittavan sitä mitä sanoo? Jäi todella hyvä mieli. Uskon tämän innostuksen näkyvän myös kyseisen kaupan myynnissä.

Kun tekee itseään kiinnostavia asioita – innostus hehkuu ihmisen silmistä ja kuuluu äänestä. Mitä itseemme uskominen tekee? Millaista olisi, jos tekisimme työksemme sitä mikä meitä kiinnostaa? Esimerkiksi innostut elokuvista – miten olisi työ niiden parissa joko elokuvaohjaajana tai kaupassa, joka myy elokuvia. Meillä on ihan mielettömät mahdollisuudet valita! Mikä sinun valintojasi ohjaa?

Haluan vielä sanoa, että olen tyytyväinen kaikkeen kokemaani ja koulutukseeni. Ne tuntuvat tarkoituksenmukaisilta, sillä ne ovat tuoneet minut tähän missä nyt olen.

dandelion-843584_1920

 

Terveisin,

Petra

 

 

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *